Mikä voisikaan pilata päivän pahemmin kuin sukupuolikeskustelun seuraaminen. On aivan sama käydäänkö tätä sukupuoleen liittyvää keskustelua Iltasanomissa naisen perseen suhteen koetuista paineista tai yliopistorakennuksen kahvilassa, ilmaiseeko tanssinopettaja rakkautensa vastakkaista sukupuolta kohtaan vinkkaamalla potkusta munille ...

Koska kaikki tämä on samaa aina ja kaikkialla. Siitä hetkestä lähtien kun hormonit pörähtävät 12 vuoden tienoilla käyntiin aletaan käymään ikiaikaisen turhaa keskustelua joka perustuu pääasiassa epäonnistumisiin ihmissuhteissa.

Kenelläpä niitä ei olisi. Oudoksi kaiken tämän tekee se, että muka-älykkäämmät akateemiset kantturat tekevät psyykkisen kastraation. Vielä oudommaksi tilanne muuttuu silloin kun katkeraa jäpätystä ei voi erottaa 12-vuotiaan tasolta. Eikä outoa verenmakua suussa poista se, että stereotypioita kuolaa nauta joka on ehtinyt olemaan jo 12 vuotta naimisissa. Jos mies on syvyydestä onko vaikea erota?

Eivät tosin miehetkään viattomia ole. Äijäkulttuuri ja tosimies-pohdiskelut johtavat sukupuolestaan epävarmat miehet lähes hirttäytymiseen munista kun omaa identiteettiä perustellaan jollain ikivanhalla sloganilla. Säästän lukijan siltä. Jätkämäiset armeijamuistelmat ja telamiinan kantamisen autuus tai sivariaikojen duunipaikat ovat jokatapauksessa typeriä.