Luulen joskus olevani masokisti. Hengailen netin keskustelupalstoilla kirjoittamatta koskaan juuri mitään koska joko a) olen tyhmempi b) olen parempi kuin kirjoittajat. Todennäköisesti hieman kumpaakin.

Sen sijaan netin palstojen uskontokeskusteluista ei tarvitse nostaa epäilystä paremmuudesta tai huonommuudesta. Evankelisointi puuduttaa, saatana puuduttaa, ateismi puuduttaa. Miksi? Nuo argumentit... ne on luettu miljardi kertaa, kumottu, riidelty palasiksi ja lopulta kohdistettu henkilökohtaisena v-ttuiluna kun aatteen palo loppuu.

Koska näissä jutuissa pitää aina ottaa joku kanta otan kummankin pohjallisen. Kenties typerintä ateismissa on elämän perustaminen siihen että jotain ei ole. Jotain ei ole, siis olen. Mitä tämä kertoo ateistin mielestä?

Mutta eipä puhtoista jälkeä tule kun vilkaisee näiden kisojen uskonto-liigaan. Siinä vaiheessa kun psykologia loppuu aletaan takomaan Raamatulla päähän. Kristinuskossa olemassaolo perustetaan siihen että joku kärsii puolestani. Joku kärsii, siis olen. Mitä tämä kertoo kristityn mielestä? Tai: rakasta jotain tai palat?

Kaikista kipeintä uskontokeskusteluissa on kuitenkin ateistina itseään esittelevien ksenomaaninen tarve ylistää vanhoista uskonnoista jotain muuta kuten hindulaisuutta, juutalaisuutta, islamia et cetera. Tällöin koko ideologia muodostuu sangen hämmentäväksi: Jotain ei ole, mutta on olemassa jotain joka ei ole ihan samalla tavalla, siis olen. Tämäkin päätelmä on virheellinen sillä ateisti-pösilön pitää maailmankuvan eheyden nimissä kieltää vaikkapa islam. Mutta näin ei tapahdu. Järki ei kulje ja minä veikkaan jutun juonen olevan lapsenomaisessa isäkapinassa jossa isänmurhat tehdään julistamalla jonkun ei-kristillisen uskonnon ylemmyyttä.

Näin se käy: keksitään joku kewl uskonto ja puhutaan sen puolesta ihan vain siksi että niitä uskovia on kuitenkin Suomessa vähän ja ovat ne niin pirun mielenkiintoisia. Jälleen palaamme jotain ei ole, siis olen-päätelmiin. Ja jos ateismi on myös arvomaailmaltaan muka erilainen niin missäpäin näkyy ateismia ilman kristillistä humanismia joka on kuitenkin vaikuttanut koko etiikan muodostumiseen? Missä ovat kansallissosialistiset ateistit?

Joten: kuka hyötyy? Pelkästä keskustelusta ei hyödy kukaan koska rintamalinjat ovat vedetty jo vuosia sitten ja betonibunkkereistaan nuo kaksi mylvivää osapuolta viskovat sanoja naapurijuoksuhaudan synkkiin vesiin. Mutta ehkä kuitenkin joku: ksenomania takaa maahanmuuttaneille islamilaisille mahdollisuuden uiskennella ksenomaanin pikkuhousuihin olemalla vain suomen kieltä osaamaton hymyilevä pikku viikari.

Että me olemme tyhmiä.